tiistai 13. marraskuuta 2018

Loma Kesäharjun kartanolla


Kartano loma ja eksoottisia eläimiä

Loma Kesäharjun kartanolla



Porvoon klubitalo ja Loviisan klubitalo teki yhteisen parin päivän retken Niemikotisäätiön omistamalle Kartanolle. Kartanolla meillä riitti ohjelmaa retken jokaiselle päivälle. Loman aikana sai myös nauttia suomalaisesta luonnosta. Tuli syötyä ulkona ja pääsi juhlatunnelmaan.Tutustuimme jopa eksoottisiin eläimiin. Retki oli osa klubitalon vapaa-ajan toimintaa.

Lähdimme matkaan aamulla kello 9:00 Porvoon Klubitalolta Suuntasimme ensin kohti Loviisaa Loviisan klubitalolle. Heaettuamme Loviisalaiset matka kohti Kesäharjun Kartanoa jatkui. Toinen pysähdyspaikkamme ennen Iittiä oli huoltoasema, jossa kävimme haukkaamssa vähän välipalaa. Loppumatka meni musiikkia kuunnellessa.

Puolentoista tunnin bussimatkan jälkeen saavuimme vuolenkoskelle Iiitin Kesäharjun Kartanolle.
Pienen mäen päällä näkyy valkoinen kartano rakennus puiden keskellä. Kartanon vasemmalta puolelta pääsee puuportaita pitkin alas rantasaunalle ohivirtaavan Kymijoen äärelle. Kartanossa voi myös yöpyä mutta majoituspaikkoja löytyy lisää ihan kartanon läheisyydessä sijaitsevasta rivitalosta. Majoittauduimme rivitaloon ja jaoimme huoneet jäsenten kesken. 

Kartanon ruokasalissa meitä odotti jo valmiiksi valmistettu lounas. Noutopöytä oli pullollaan ruokaa ja juotavaksi oli tarjolla talon valmistamaa viinimarjamehua. Itse tehtyä viinimarjamehua olen juonut viimeksi lapsena. Mehu maistui juuri siltä kuin muistin ja se oli yhtä hyvää kuin lapsena. Pääruoaksi oli kalakeittoa ja jälkiruoaksi omena kaura paistosta vaniljakastikkeella. Ruokailimme kartanossa aivan kuten herrasväki teki aikoinaan. Kalakeitto maistui ja vatsa tuli täyteen.













Lounaan jälkeen keräydyimme saliin odottamaan infotilaisuutta. Infotilaisuudessa kävimme läpi päivän ohjelman. Ohjelmassa meillä oli tälle päivälle saunomista ja iltauintia. Ennen kuin menimme saunaan ja uimaan vietimme yhdessä vapaa-aikaa. Kartanolla oli mahdollista pelata eri pallopelejä vapaa-ajalla kuten biljardia, minigolfia ja frisbeegolfia. Vapaa-ajalla jotkut meistä jäsenistä pelasi pallopelejä kun toiset viettivät vapaa-aikaansa jutustellen tai muuten vaan oleskellen.



Portaat rantasaunalle
Iltapäivä lähestyi samoin saunavuoro ja iltauinti, joten keräsimme kamppeet ja lähdimme saunomaan ja uimaan. Menimme puuportaita pitkin alas rantasaunalle. Saunan terassilta avautui kaunis näkymä Kymijoelle. Kävimme vähän väliä uimassa ja saunassa lämmittelemässä. Itse uin vähän ulos rannasta kohti vastakkaista rantaa samalla ihailin kaunista jokimaisemaa. Joki virtasi tyynesti ja vesi tuntui aluksi viileältä, mutta veden lämpötilaan tottui nopeasti uituaan hetken. Kun tulimme uimasta söimme ltapalaa kartanon sisätiloissa. Päivän päätteeksi laulettiin vielä vähän karaokea.

Seuraava aamu alkoi runsaalla aamiaisella. Päivän ohjelmaan kuului muun muassa Kilkkilän strutsifarmilla vierailu ja sieniretki Kesäharjun metsissä. Strutsifarmi sijaitsee vain pienen kävelymatkan päässä kartanosta. 
Lähdimme heti aamupäivästä kävelemään 
strutsifarmille päin. Kun pääsin tilalle kävin
ensin katsomassa eläimiä joita maatilalla 
useimiten näkee eli kanoja ja pupuja. 
Kanoja oli tosin monta eri rotua monesta
eri maailman kolkasta.
Vasta tämän jälkeen kävin tutustumassa strutseihin, joita harvemmin näkee tavallisella maatilalla. Tilan strutsit olivat melkoinen näky. Suoraan edessäni seisoi iso lintu joka oli ainakin 2 metriä korkea. Luin vasta myöhemmin että strutsi on kaikista maailman linnuista suurin lintu ja että se voi kasvaa jopa 2,8 metriä korkeaksi. Vaikka strutsi on lintu se ei osaa lentää mutta sen pitkillä jaloilla se voi juosta jopa 70km/ h. Kaula on myös pitkä ja taipuisa. Tilan emäntä kertoi meille että strutsi elää villinä vain Afrikan savanneilla, muuten sitä tarhataan ympäri maailmaa. 



Nähtyämme strutsit teimme vielä tutustumiskierroksen nähdäksemme maatilan muut nelijalkaiset eläimet: hevoset, ponit, alpakat, aasit, lampaat ja naudat. Aitauksessa leikkivät alpakat näyttivät veikeiltä. Alpakka on kamelieläin ja se on etelä-amerikasta. Tilalla asuu myös aasi- ja poroperhe. Poro on hirvieläin ja sillä on paksu valkoinen turkki. Unohtamatta tietenkään mainita kolme miniatyyrihevosta, yhtä Islanninhevosta ja yhtä shetlannin ponia. Lampaitakin kävin katsomassa maatilalla mutta nautoja, niitä en nähnyt missään. Kierroksen lähestyttyä loppuaan kävelimme takaisin kartanolle.

Kun pääsimme takaisin kartanolle söimme päivällistä melkein saman tien. Syötyämme päivällistä ja vähän ajan kuluttua oli aika lähteä sienimetsään. Olisi ollut hauskaa lähteä sienimetsään, mutta omat kengät olivat kastuneet ja kumisaappaat jääneet kotiin. Sillä välin kun muut lähtivät sieneen odotin että kenkäni kuivuisivat. Kuulin jälkeenpäin että metsästä oli löytynyt paljon kanttarelleja ja mustikoita.

Illansuussa lämmitettiin uudelleen rantasauna ja käytiin iltauinnilla. Saunan ja uinnin jälkeen seurasi iltapala ulkona. Söimme paistettuja lettuja, grillattua makkaraa ja salaattia ulkona kauniin luonnon ympäröimänä. Musiikki raikasi ja toi mieleen kesän ja juhlan tuntua. Syyskuun alku tuntui enemmänkin loppukesältä kuin syksyn alulta. Ihan kuin kesää olisi ollut vielä vähän jäljellä ja syksy vasta aluillaan. Musiikin luoma juhlatunnelma ja ulkona ruokailu kauniissa luonnossa oli ehdottomasti illan kohokohta.

Retkestä minulle jäikin mieleen erityisesti juuri se viimeinen ilta kartanolla kun ruokailimme ulkona. Retken aikana tuli myös uitua ja syötyä ja juotua hyvin. Retken mieleenpainuvin ohjelmanumero oli kuitenkin strutsitilalla vierailu. Muistelen vierailua ja mietin mitä tiesin strutseista ennestään ja mitä olen oppinut käynnin jälkeen. Olen myös kuullut puhuttavan siitä että strutsi piillottaisi päänsä hiekkaan. Mutta piillottaako strutsi päätään hiekkaan? Onko se totta vai tarua? Strutsi ei piilota päätään hiekkaan vaan se on tarua. Tarua on mahdollisesti saanut alkunsa siitä käytöksestä kun strutsi makaa kaula pitkänä maassa ollakseen huomaamaton. Nyt loman loputtua ja strutsitilan vierailun jälkeen minua askarruttaa vielä yksi kysymys. Oletko sinä koskaan kuullut tarusta jonka mukaan strutsi piilottaisi päänsä hiekkaan? 

Strutsi Kilkkilän farmilla

Tämän blogipostauksen on kirjoittanut Raquel Sarkanen.





Syöpä ja mielenterveys. Osa3. Itsenäisyyspäivän suunnitelmat.                       Aurinko sarastaa jo taivaan rannan rajamailla...