keskiviikko 25. tammikuuta 2023

Jussin runokokoelma


Tanssi

Minun jalkani vipattavat kuin tanssisin, 

se on jotenkin vapauttavaa, kun tiedän

että elän ja koko kehoni voi hyvin.



Niitty, susi ja aurinko


Niitty on täynnä kukkia, vaan eipä näy susihukkia.

Aurinko mieltä lämmittää, se näinä vaikeina aikoina,

taas kummasti meitä piristää.


Talvi


Talvi on taas ja lunta on maas.

Katson talvimaisemaa, se minua lohduttaa.

Sydän Joulua odottaa, koska silloin on niin rauhaisaa.

Taas saa hiljentyä kuusen ääreen ja avata lahjat mitä parhaimmat.

Vaikka paras lahja kuitenkin on se, että saa olla yhdessä ystävien ja rakkaiden kanssa.


Vanilja


Elämä on joskus valkoista kuin vanilja,

Maustetta siihen tuo lakritsakastike,

ja siihen päälle vielä nonparellejä.

Näihin sekoitettuna vanilja on parasta,

niin kuin elämäkin on oikein maustettuna.


Afrikan tähti


Tämä harmaa timantti on tavoittelemisen arvoinen.

Sitä etsitään ympäri Afrikkaa, 

välillä lentämällä ja välillä seilaamalla.

Joskus rosvo pääsee yllättämään,

ja joskus jää vain tyhjä kortti käteen.

Mutta kuten muutenkin elämässä,

aina lopulta hyvyys voittaa.


Elämä


Elämä on kuin taidetta, 

koskaan ei tiedä millainen taulusta tulee,

ainakaan etukäteen.

Jokainen siveltimenveto piirtää maisemaa.

Koskaan ei voi sanoa,

että elämä olisi valmis,

niin kuin ei voi sanoa taulustakaan.



lauantai 21. tammikuuta 2023

Peeritin runot: Joki


Seisoin sillalla
Katselin joen
Levottomuutta
Se kiemurteli
Aaltoili
Mieleeni
Se liikutti
Niin tuskan
Raunioille
Mistä kukaan
Mua löydä ei
Olen yksin
Sillalla
En itke
Olen vaan
Mietin
Miksi annan muiden
Ihmisten vaikuttaa
Niin paljon
Elämääni
Se on rakkaus
Myös pettymys
Luottamuksen
Hakemista
Sitäkö tää elämä on
Yksin taistelua
Keskellä aaltojen?

Katson
Vielä kerran
Käännyn
Jatkan matkaani
Kotia päin
Siellä hyvä
Olla turvallista
Ajattelen

Opetella
Sanomaan ei
Miks se satuttaa
Vaikka itseä arvostaa
Miksi tää tunne
On kuin joki
Aalloilla
Keinuen?

Olen silti
Onnellinen
Ystävistä
Perheestä
Uusista 
Tuttavuuksista
Sitäkö elämä on?


torstai 19. tammikuuta 2023

Peeritin runot: Osasto


Suljin silmäni
Kuulin askeleet
Puhetta pään sisällä
Yritän unohtaa
Äänen joka uhkaa
Ja rupee pelottaa

Joku oveen
Koputtaa
Aukasen silmät
Nään hoitajan
Itken hiljaa
Ja kuuntelen
Mitä sanottavaa
Hänellä on

Lääkkeiden jako
Voi rähmä ajattelen
En jaksais nousta
Kun kuulen ne äänet
Jotka uhkaa.....

Tiesin vaipuvani
Psykoosiin
Nousen ja lähden
Aamu toimiin

Olen vihainen
Hetken tietäen
Et tää johtuu
Menneisyydestä
Tapahtumista
Mitä muistella
En tahdo
Ne äänet uhkailee....

Olen kuitenkin
Hengissä
Ajattelen
Sängyssä maatessa....

Elämä voittaa
Kuitenkin
Kun pääsen
Pois osastolta

Äänet vaimenee
Olo rentoutuu

Hei mä elän
Sanon itselleni
Voitit taas
Sairautesi


Elämän perus kallio


Kallion lailla

Meri kuohuaa

Vaahtopäinä 

Mieleni kevenee

 

Katson kauas

Aurinko 

Laskee meren

Taakse luoden

Taivaan kirkkaan

Punaiseen.

 

Mitä pääni 

Miettii 

Ajattelen teitä

Rakkaat ystävät

Teitä vertaistuki

Kavereita.

 

Meri tyyntyy 

Laine laulaa

Liplatus rauhoittaa

 

Ollaan hiljaa

Kuunnellaan 

Linnun laulu 

Raikuu

Niinkuin 

Sydämeni

Kaikuu kohti

Kallioita

 

Se tuo mieleen

Elämän


keskiviikko 18. tammikuuta 2023

Jussin talvinen runo

Jussin talvinen runo


Suomen talvi on vaihteleva.

Välillä on kylmää ja joskus myös suojasäätä,

eikä sitä koskaan kukaan muu kuin luontoäiti päätä,

että mitä sieltä taivaalta milloinkin alas tulee.

Se tekisi hyvää, jos vielä joskus löytyisi se tosirakkaus,

sillä olenhan minäkin mielestäni melko komea pakkaus.

Mielen hyvinvointi on myös minulle tärkeä asia, sitä

pitää aina välillä vaalia, kannattaa siis ottaa suunnaksi

Klubitalo, koska sieltä voi kavereita itselleen haalia.

Talvi kestää hetken vaan ja ennen kuin huomaatkaan,

niin se on ohi kokonaan. 


keskiviikko 11. tammikuuta 2023

maanantai 9. tammikuuta 2023

Takaisin paluu klubitalolle 6v tauon jälkeen

Olen Peerit Liesjärvi. Olen kulubitalon jäsen, oli kuuden vuoden tauko kun olin viimeksi täällä.Tyttäreni vei niin paljon aikaani etten kerennyt tulemaan enään klubitalolle, palasin nytten kun tyttäreni sen verran iso, että pääsin tulemaan. Olette usein ollut mielessäni. Muutin yksiöön asumaan ja nyt on aikaa käydä aina silloin tällöin täällä. Harrastan runojen kirjoittamista ja neulomista, luen myös paljon kirjoja. 

Klubitalolle tullessani menin hissiin joka ei sit toiminut mietin miten pääsen täältä hissistä pois. Loppujen lopuksi pääsin, sitten etsin portaikon ja kuulin askelia aukasin oven ja tulin portaita pitkin tänne klubitalolle. Kyl kaikki on niin erinäköäistä kun viimeksi täällä käydessäni, mutta ystävällinen tervetulo toivotus tuntu kuin aika olisi pysähtynyt, mutta tuntu et oon yhtä tervetullut tänne kuin aina ennenkin.

Kiitos Ullan kun laitoit viestiä. ja sovittiin että tuun tänne tänään. Ihana nähdä teitä kaikkia. 



Muutama sana Porvoolaisuudesta ja Klubitalolaisuudesta.

Porvoon suurinpia vahvuuksia on olla kaksikielinen kaupunki ja täältä löytyy myös Runeberginkoti,  Lisäksi olemme hyvien kulkuyhteyksien pää...