Syöpä ja mielenterveys.
Osa4.
Joulu.
Istun Klubitalon
tietokoneen äärellä syvissä mietteissä. Toivottavasti viimeinen
sytostaattihoito on nyt käyty. Viikko on siitä vierähtänyt ja ajatukset ovat
mitä moninaisimmat. Kaikki on nyt biologian varassa ja pitkä odotus ennen
lopullisia tuloksia on edessä. Mitä se sitten tarkoittaa mielelle, varsinkin
rikkoontuneelle sellaiselle.
***
Joulu on tulossa. Vaikka
maa on synkkänä mustasta maasta, ihmiset rientävät jouluisten ostosten perässä,
osa itseään hellien, osa toisia ajatellen. Sitähän joulu on, antamisen riemua
ja lasten mielikuvitusten täyttämistä.
Tärkeimpiä joulun arvoja ovat kuitenkin ne lämpimät hetket perheen ja tuttavien seurassa, ei vain nauttien herkullisista ruuista tai availlen paketteja, vaan se seura. Hetki. Hetki arvokas, kuunnella toisia, kertoa tarinoita, olla luona.
Tärkeimpiä joulun arvoja ovat kuitenkin ne lämpimät hetket perheen ja tuttavien seurassa, ei vain nauttien herkullisista ruuista tai availlen paketteja, vaan se seura. Hetki. Hetki arvokas, kuunnella toisia, kertoa tarinoita, olla luona.
Niin myös
minulle. Ensimmäisistä diagnoosi päivistä asti, tiesin että tämä joulu tulisi
olemaan erilainen. Lopulliset tulokset syövästä tulevat vasta joulun jälkeen ja
ei varmasti ole lahjaa toista, jota tulen toivomaan. Mutta toinen tärkeä on
juuri se seura. Tiedän jo sen tunteen, kun voin nostaa jalat ylös sohvalle ja
nauttia rakkaiden ihmisten seurasta, vain siitä, että me kaikki olemme siinä.
***
Mielenterveys on yksi
ihmisen ominaisuuksista. Se tarvitsee myös seuraa kuten vartalo liikuntaa.
Joulu, vaikka ei ole ainoa päivä, jolloin mieltä omaa tai muiden mieltä voi
helliä, tehkäämme se läheisille ja muille erityisesti nyt. Annetaan jokaiselle
mielelle rakkautta, ottamalla läheinen vierelle ja halatkaamme heitä. Yksikin
halaus, me tarvitsemme sitä, meidän mieli tarvitsee sitä, toisen kosketusta.
***
Hyvää joulua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti