tiistai 15. elokuuta 2023

Peeritin runot elokuu 2023

 



Kyyneleet


Patoutuneet

kyyneleet

vuoda ei

hammasta purren

elämääni jatkaen.


Nyt sortua 

saa ei

on kaikki

kesken vielä,

mutta asia 

ratkeaa joku 

päivä

ehkä lähipäivänä.


Kyyneleet

patoutuneet

kyyneleet

eivät vuoda

ollenkaan.


Sydän huutaa

kuitenkin

ikävästä

kaipuusta


pois lähdit

unhoita en

olit enosta

parhain

tiedän sen.


Klubitalolla


Pitkästä aikaa

 täällä oon

klubitalolla

niin iloisia kasvoja

unhoita en

oon tervetullut

joukkoon

sellaisena

kuin olen.


Me kaikki 

olemme 

omia persoonia

mutta yhdessä

kaikki 

yhtäpitävät.


Se on tärkeetä

Kertakaikkiaan

hyväksyä

toisemme

kokonaan.


kiitos että

 saan olla 

tällainen

ja tuollainen

yhdessä

teidän kanssa.





Syys saapuu


Syksy saapuu

meille tänne 

pohjoiseen,

värikkäät

lehdet tuovat

väriä kaupunkiin.


Jossakin

joutsenet laulaa

lauluaan

lähtevät kohti

etelää.


Muutto matka

pitkä on,

mutta 

synnyin maata

unhoita emme

tuumi joutsenet.


Odotamme kevään

saapuvan

jolloin palata

voimme 

suomen maahan.



Muuttolinnut


Syksy saapuu

päivät lyhenee

muuttolinnut 

kokoontuu.


Matka etelään 

alkaa

voi kun voisin

mukaan mennä

mutta siipiä

omista en.


Muuttolintujen

laulu raikaa

ympäri metsää.


Jossain näin 

kurkiauran 

lentävän

pääni päällä

heilutan 

hyvästiksi heille.


Pian lehdet

väriä muuttaa voi

ruska niin kaunis,


Elämän meri


Elämän merellä

myrskyää

 raivoisasti

tunne kuohuaa

äärirajoille

asti.


Silti tyyni

valtameri odottaa

kulkijaa.


Olemme kaikki

samassa veneessä

täällä

maan päällä.


Käsikädessä

kuljemme 

vaikka tunteet

myrskyää

valtoimenaan

silti tyyni

on mieleni.





Kohtaaminen


Jälleen

täällä

iloiset

kasvot

nauravat 

suut.


Olen itse 

tänään

yksin 

hiljaisuudessa.


Mietin elämää

kuinka lyhyt

se on 

koskaan tiedä

emme

milloin pois

lähdemme.


Iloitaan toisistamme

ollaan ystäviä

ei pahat sanat

tänne kuulu.


Kaikki olemme

samanvertaisia.


Kuinka sen muistaisin

silloinkin kun

suru mielen 

valtaa.


Onneks on

tää paikka

minne tulla voi

ja nähdä teitä

ystävät.

Kukka kuihtuu

lakaistuu

tunkiolle 

heitetään.


Kukka

Kerran kukka 

kukoisti

iloisena mieltä

lohdutti.


Nyt kaipaan

iloa syvää

kauneutta.


Pois lensit

luotani

sua unhoittaa

tahdo en.


Kukka 

jota moni

ihaili

poissa on.


Kukkaruukku 

tyhjänä

seisoo 

kunpa kaikki

kukat olisivat

kestäviä

ettei ne kuolis

pois.


En unhoita sua kukka

koskaan

mielessäni 

aina kukoistat.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Muutama sana Porvoolaisuudesta ja Klubitalolaisuudesta.

Porvoon suurinpia vahvuuksia on olla kaksikielinen kaupunki ja täältä löytyy myös Runeberginkoti,  Lisäksi olemme hyvien kulkuyhteyksien pää...