Peeritin runot: Osasto

Suljin silmäni
Kuulin askeleet
Puhetta pään sisällä
Yritän unohtaa
Äänen joka uhkaa
Ja rupee pelottaa

Joku oveen
Koputtaa
Aukasen silmät
Nään hoitajan
Itken hiljaa
Ja kuuntelen
Mitä sanottavaa
Hänellä on

Lääkkeiden jako
Voi rähmä ajattelen
En jaksais nousta
Kun kuulen ne äänet
Jotka uhkaa.....

Tiesin vaipuvani
Psykoosiin
Nousen ja lähden
Aamu toimiin

Olen vihainen
Hetken tietäen
Et tää johtuu
Menneisyydestä
Tapahtumista
Mitä muistella
En tahdo
Ne äänet uhkailee....

Olen kuitenkin
Hengissä
Ajattelen
Sängyssä maatessa....

Elämä voittaa
Kuitenkin
Kun pääsen
Pois osastolta

Äänet vaimenee
Olo rentoutuu

Hei mä elän
Sanon itselleni
Voitit taas
Sairautesi

Elämän perus kallio

Kallion lailla

Meri kuohuaa

Vaahtopäinä 

Mieleni kevenee

 

Katson kauas

Aurinko 

Laskee meren

Taakse luoden

Taivaan kirkkaan

Punaiseen.

 

Mitä pääni 

Miettii 

Ajattelen teitä

Rakkaat ystävät

Teitä vertaistuki

Kavereita.

 

Meri tyyntyy 

Laine laulaa

Liplatus rauhoittaa

 

Ollaan hiljaa

Kuunnellaan 

Linnun laulu 

Raikuu

Niinkuin 

Sydämeni

Kaikuu kohti

Kallioita

 

Se tuo mieleen

Elämän

Jussin talvinen runo

Jussin talvinen runo

Suomen talvi on vaihteleva.

Välillä on kylmää ja joskus myös suojasäätä,

eikä sitä koskaan kukaan muu kuin luontoäiti päätä,

että mitä sieltä taivaalta milloinkin alas tulee.

Se tekisi hyvää, jos vielä joskus löytyisi se tosirakkaus,

sillä olenhan minäkin mielestäni melko komea pakkaus.

Mielen hyvinvointi on myös minulle tärkeä asia, sitä

pitää aina välillä vaalia, kannattaa siis ottaa suunnaksi

Klubitalo, koska sieltä voi kavereita itselleen haalia.

Talvi kestää hetken vaan ja ennen kuin huomaatkaan,

niin se on ohi kokonaan. 

Peeritin runot: Ystävän menetys

 Peeritin runoja ruvetaan julkaisemaan täällä. Tämä runo käsittelee ystävän menetystä.

Takaisin paluu klubitalolle 6v tauon jälkeen

Olen Peerit Liesjärvi. Olen kulubitalon jäsen, oli kuuden vuoden tauko kun olin viimeksi täällä.Tyttäreni vei niin paljon aikaani etten kerennyt tulemaan enään klubitalolle, palasin nytten kun tyttäreni sen verran iso, että pääsin tulemaan. Olette usein ollut mielessäni. Muutin yksiöön asumaan ja nyt on aikaa käydä aina silloin tällöin täällä. Harrastan runojen kirjoittamista ja neulomista, luen myös paljon kirjoja. 

Klubitalolle tullessani menin hissiin joka ei sit toiminut mietin miten pääsen täältä hissistä pois. Loppujen lopuksi pääsin, sitten etsin portaikon ja kuulin askelia aukasin oven ja tulin portaita pitkin tänne klubitalolle. Kyl kaikki on niin erinäköäistä kun viimeksi täällä käydessäni, mutta ystävällinen tervetulo toivotus tuntu kuin aika olisi pysähtynyt, mutta tuntu et oon yhtä tervetullut tänne kuin aina ennenkin.

Kiitos Ullan kun laitoit viestiä. ja sovittiin että tuun tänne tänään. Ihana nähdä teitä kaikkia. 

Shakki-Matin muistelma

Hän oli hieno mies, kaikkihan sen ties. Ei puhunut kenestäkään pahaa, ja elämää oli nähnyt kai, enemmän kuin kukaan meistä muista. Shakissa hän oli lähestulkoon voittamaton, ja ystävänä aivan verraton. Hän oli kuin kävelevä tietokirja ja älyltään terävä kuin partaveitsi. Hän oli myös kielimies, ja kun häneltä jotain kysyi, niin vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä. Tanssiakin hän osasi, sillä olihan meillä joskus Juhannustanssit. Vaikkei hän olekaan enää keskuudessamme, niin muistot hänestä säilyvät ainiaan, ja niitä alamme nyt sydämissämme vaalimaan. Lepää rauhassa, ystävä. ~ Jussi.

Tämä muistelma on kirjoitettu pitkäaikaisen jäsenemme kunniaksi joka menehtyi talvella 2021.

Porvoon Klubitalon joukkue vuoden 2022 Kukunori-Cup kävelyfutisturnauksessa

 Kävelyfutisturnaus 2022

Järjestyksessään neljäs kävelyfutisturnaus, pidettiin Perjantaina 4.11.2022 Vantaan Myyrmäkihallissa.

Meitä oli mukana siinä turnauksessa, pieni mutta tarmokas kahdeksan hengen joukkue. Aluksi otimme meidän ryhmästä, joukkoekuvan. Sen jälkeen lähdimme suuntaamaan navigaattorin avulla, kohti Myyrmäkihallia.

Porvoon Klubitalon joukkue ja kuski

Perille saavuttuamme, piti meidän etsiä pukukopit käsiimme ja vaihtaa ylle kävelyfutisvarusteet. Sitten olikin aika tutustua “pää-näyttämöön” eli Vantaan myyrmäkihalliin. Otimme siihen kenttään kunnolla tuntumaa ja suoritimme alkulämmittelyt, ennen ensimmäistä peliä turnauksessa. Meidän turnauksen aloittanut peli oli tasainen alusta loppuun ja se päättyikin numeroihin 3-3. Seuraava ottelu alkusarjassa olikin sitten meille melkoista ryöpytystä ja hävisimmekin sen maalein 5-1 Tämän jälkeen oli vuorossa turnauksen viimeinen ottelu, joka päättyikin meidän joukkueen voittoon, maalein 4-1 Allekirjoittanut teki muuten turnauksessa 4 maalia kahteen otteluun, mutta ei palannutkaan enää turnauksen päättäneessä ottelussa. Siinä pelissä loistikin eräs toinen henkilö, koska olin loukkaantumisen takia siitä mittelöstä kokonaan sivussa.
Meidän joukkueen lopullinen sijoitus oli lopulta viides, kuuden joukkueen turnauksessa. Ennen kuin lähdimme suuntaamaan kohti kotikaupunkia, piti meidän vielä ottaa yhteispotretti joukkueestamme ja katsoimme ihan lopuksi vielä turnauksen loppuottelua, mutta ei kuitenkaan ihan loppuun saakka. Suosittelen tätä kävelyfutisturnausta, kaikille jotka ovat vähänkään tästä lajista kiinnostuneita. Tulemme tänne varmasti vielä ensi-vuonna uudestaan.

T: Jussi Paavilainen

Jäsenen pyynnöstä osa 1

 

Jäsenen pyynnöstä osa 1

Voimavarat
Kirjoittaja Hanna Manninen

Ennen opiskeluni aloitusta kirjoitin Porvoon Klubitalon blogiin polustani opiskelun varrelle. Nyt tahtoisin jakaa ajatuksiani kanssanne liittyen toipumiseen.

Minulta kysyttiin, että mitkä asiat ovat tukeneet minua henkilökohtaisessa toipumisessani. Kysymys on laaja, sillä kymmenen vuoden varrelle mahtuu paljon.

Aloitan kuitenkin perusasioista, voimavaroista sekä niiden lisäämisestä.

Ihmisen perustarpeisiin kuuluvat uni, ruoka, vesi ja lämpö. Oleellista ihmisen hyvinvoinnille on katto pään päällä, taloudellinen toimeentulo, ihmissuhteet ja turvallisuuden tunne.

Moni tarvitsee myös esimerkiksi lääkitystä, henkistä tukea ja muita ympäristön tarjoamia arjen ylläpitäjiä. 

Kun perustarpeet ovat tasapainossa, polku on aloitettu.

Voimavarojen lisääminen mielekkäillä asioilla. Se voi merkitä omia tai yhteisiä asioita. Pääasia on se, että se saa sinun kasvosi hymyilemään. Se voi olla ilo, onnistuminen, saavutus, pienikin teko. Oletko koskaan miettinyt, miten iloiseksi voit tulla, jos tuntematon moikkaa kadulla? 

Tai, kappas! En polttanutkaan perunoita kiinni kattilan pohjaan tänään!

Ihanaa, en sanonut ikävästi kanssakulkijalle, kun olin itse suutuksissani jostain. 

Astuin ulos kotoa nuuhkimaan ulko- ilmaa vain nähdäkseni, että siellä on ihmisiä. Ihmisiä, joita voin tarvita. Ihmisiä, joiden kanssa voi olla hyvä olla. 

Ja oi, tänään pystyin ostamaan itselleni berliininmunkin, jonka nautin hitaasti kahvikupposen kanssa. 

Soitin läheiselle, joka kuunteli. 

Muista se, että vaikka tämä hetki olisi huono, seuraava ei välttämättä ole. Mitä tahansa olet käynyt läpi, seuraava päivä tulee. Voimavarat kasvavat, kun osaat suhtautua asioihin myönteisesti. Jopa niihin vaikeisiin, sillä olet jo päässyt niistä yli. Käytän tässä kohtaa voimavaralausettani: “Myrskyn jälkeen paistaa aina aurinko.”

Jos haluat muutoksen elämässäsi tai haluat tavoitella jotain, sanon sinulle: Yritä. Kokeile. Tee se niillä voimavaroilla ja puitteilla mihin kykenet. Jos tänään ei onnistu, tee se seuraavana päivänä.

Loppuun kirjoitan itselleni tärkeän sanan, motivaatio. Halu tehdä jotakin!

Kertokaa minulle aiheita, mistä haluatte kuulla! Voin myös jatkaa aiheesta tai kertoa lisää minua koskettavista aiheista, jotka voivat olla teillekin tuttuja. 

Yt. Hanna, klubitalon jäsen ja opiskelija